Burgundinpata

Viikonloppuna tuli tehtyä pitkästä aikaa kotioloissa tätä mainiota pataa.Valitettavasti unohdin ottaa padasta kuvan, kun nälkä haittasi näköä ja ajatuksenjuoksua.Lisään tänne kuvan kun tätä seuraavan kerran teen. Hyviä kuvia löytyy googlen kuvahausta. Padalla on monia kutsumanimiä mm.Burgundilainen häränlihahöystö, ranskaksi Boeuf á la Bourguignonne. Ohjeesta on myös muunnelmia, tässä tulee omani:
annoksia tulee ohjeesta n.8(riippuen kuinka paljon syö salassa)

200g savukylkeä
300g pikkusipuleita: joko shalottisipuleita tai hillosipuleita(kummasta pitää enemmän)
150g herkkusieniä
3 valkosipulinkynttä
öljyä ja voita
800g naudan/härän-paistia
150g porkkanaa
(100g selleriä)
200g sipulia
50g tomaattipyreetä
4rkl vehnäjauhoja
4dl punaviiniä, itse käytin La Vida nimistä sekä ruoassa että ruoan kera
1l lihalientä
suolaa, pippuria,timjamia, muutama maustepippuri
laakerinlehti

Valmistus:
1)Kuumenna pata/pannu ja ruskista siinä ensin savukylki ja sitten pikkusipulit ja sienet. Lisää valkosipuli. Siirrä ruskistetut ainekset toiseen astiaan odottamaan.
2) Lisää pannuun öljy/voiseosta ja ruskista naudanliha erissä. Kaada lihat pataan, halutessasi voit kaataa pannulle hieman vettä ja kaataa veden sitten pataan(pannulta lähtee veden mukana makuja pataan). Mikäli teet näin, muista vähentää lihaliemen määrää. Jos pannun pintaan jää paljon lihaa kiinni, puhdista pannu välillä, palaneen lihan maku pilaa ruoan.
3) Freesaa kasvikset, lisää tomaattipyree ja freesaa.
4) Lisää vehnäjauhot, sekoita. Kaada kasvikset, pyree ja jauhot pataan lihojen sekaan. Sekoita.
5) Lisää pataan punaviiniä ja lihalientä niin että lihat peittyvät(itse laitoin nesteitä reilulla kädellä, koska ylijäävän liemen voi esim. pakastaa ja käyttää myöhemmin kastikkeena). Sekoita jälleen.
6) Sekoita pataan mausteet ja hauduta höystöä aluksi 170asteessa noin.1tunti, jonka jälkeen laske lämpötilaa 120-150asteeseen ja hauduta vielä n.2tuntia. Pata paranee vain ajan kanssa! Sekoita pataa välillä ja tarkista että nesteitä on riittävästi.
7) Lisää kypsennyksen loppuvaiheessa savukylki,sienet, pikkusipulit ja valkosipuli.
Lopuksi tarkista lihan kypsyys, maku ja padan sakeus: suurusta tarvittaessa maissijauhoilla.
Pata sopii hyvin riisin tai keitettyjen perunoiden kanssa.

Vinkki! Herkkusienten sijaan voit käyttää metsäsieniä, esim.suppilovahveroita tai kanttarelleja

Täytetty herkkusieni, paahdettua halloumia sekä maalaisleipää

Tämän ohjeen olen keksinyt ihan itse kokonaisuudessaan. Sopii hyvin alkupalaksi esim. välimerelliselle illalliselle. Pääruoaksi voisi olla vaikkapa pasta bolognese tai lasagne sekä raikasta kreikkalaista salaattia.

Ohje"ungefär"/4annosta:
4 isoa herkkusientä
2 punasipulia, toinen sienen täytteeksi, toinen annokseen lautaselle
muutama pala aurinkokuivattua tomaattia,hienonnettunan.
1/2 dl pippurituorejuustoa
loraus ruokakermaa

suolaa(tarvittaessa), mustapippuria(myllystä),persiljaa, oreganoa, basilikaa
1 paketti serranon tai parmankinkkua

Esilämmitä uuni n.200asteeseen.
1) Poista herkkusienistä jalat ja hienonna ne.
2) Hienonna toinen sipuli, hyvin hienoksi. Tee toisesta sipulirenkaita. Hienonna aurinkokuivatut tomaatit.
3) Lämmitä paistinpannu, lisää öljyä ja kuullota kuivat aineet.
4) Lisää sekaan ruokakermaa ja pippurituorejuustoa. Sekoita aineista tasainen tahna. Mausta.
5) Täytä sienet seoksella. Kääri täytetyt sienet kinkkuun(pari palaa/sieni). Laita uuniin ja anna paistua n.10minuuttia tai kunnes kinkku on hieman rapsakoitunut.

Lisäksi annokseen tulee:
1pkt halloumia: Paista halloumia pannulla niin että saa väriä. Sivele palat hunajalla,rouhi pintaan mustapippuria.
tuoretta basilikaa oman maun mukaan
punasipulirenkaita
maalaisleipää tms: Sivele leipäpalojen pinta oliiviöljyllä, hiero pintaan valkosipulia ja hieman oreganoa. Paista rapeiksi pannulla öljyssä/voissa.

Kokoa kauniiksi annokseksi. Nauti!

Hienostunut sienikeitto

Kokeilin juuri tätä kehittämääni reseptiä, joka on siis jalostus tavis-suppiskeitosta. Maku on voimakkaampi ja  hienostuneempi kuin normikeitossa.


Ohje:
1,5 litraa suppiksia tai kanttarelleja
1 iso sipuli
voita
reilu 1 litra vettä johon on sekoitettu n.2rkl fondia. Itse käytän useimmiten härkäfondia, muutkin käyvät aivan hyvin. Ja jos ei fondia omista niin voi käyttää esim.lihaliemikuution.
1/2 rkl soijaa(ei välttämätön)
1dl ruokakermaa
2 dl kuohukermaa. 1dl tulee suoraan keittoon-kiehutetaan, toinen dl vaahdotetaan kevyesti-tulee valmiiseen keittoon
4-5rkl maissijauhoja suurustamiseen

1/2 pakettia koskenlaskijaa, tai vastaavaa sulatejuustoa
1,5-2dl parmesania, raasettuna
suolaa, valkopippuria,persiljaa,oreganoa, basilikaa ja hivenen mustapippuria myllystä

1) Valmista muutoin tavallisen suppilovahverokeiton ohjeen mukaan, mutta lisää valmiin keiton joukkoon raastettua parmesania sekä kevyesti vaahdotettua kermaa. Valmiiseen keittoon voi lisätä tilkan sherryä tai marsalaa(jos sattuu kaapista löytymään) =)

Välimerelliset patongit

Näitä patonkeja tein noin viikko sitten. Sopivat erinomaisesti illanistujaisiin, juhliin tai vaikkapa leffankatseluherkuksi. Patonkitaikina-ohjeen bongasin Myllyn Paras sivustolta ja täytteet omasta päästä. Taikinasta tein yhden normipatongin sekä pellillisen kierteitä.

Ohje:
Taikina
2,5 dl vettä
20g hiivaa
1tl suolaa
1 tl sokeria
n.6 dl vehnäjauhoja
n.2 rkl oliiviöljyä/ rypsiöljyä

Vaihtoehto 1:
1/2-1 dl hienonnettuja oliiveja
1/2-1 dl hienonnettuja aurinkokuivattuja tomaatteja, säästä öljy
1-2    hienonnettua valkosipulin kynttä
n. 1dl parmesania, raasteena
Paljon kuivattuja yrttejä esim: persilja,basilika,oregano,timjami,rosmariini

Vaihtoehto 2:
1dl parmesania, raasteena
1-2 dl aitoa fetaa, murennettuna
Yrttejä
Oliiviöljyä

1) Sekoita hiiva lämpimään veteen, lisää joukkoon suola,sokeri, osa jauhoista, öljy ja loput jauhot.Alusta taikina hyvin ja laita lämpimään paikkaan kohoamaan 1-2tuntia.
2) Jaa kohonnut taikina kahteen osaan. Vaivaa.
3) Kauli takinat levyiksi, n.40cm x 20cm
4) Voitele taikinalevy öljyllä ja lisää haluamasi täytteet.Voitele taikinan reunat kananmunalla, jotta saumat tarttuvat kiinni toisiinsa paremmin.  Kääri rullalle, saumapuoli tulee patongissa alaspäin. Voit kohottaa patongin sellaisenaan tai leikata siitä paloja(kierteitä). Muista "sulkea" patongin päät etteivät täytteet valu pois.
5) Kun patongit/kierteet ovat kohonneet kaksinkertaiseksi, voitele pinta joko kananmunalla, öljyllä tai vedellä. Itse voitelin kierteet munalla ja patongin vedellä.
6) Laita uunin kestävään kulhoon(esim.metallinen) n.2dl vettä ja laita se uunin pohjalle. Näin saadaan aikaan vesihöyryä ja patongeista tulee rapeita. Voit myös sumuttaa vettä uuniin.
7) Paista uunissa: 250 asteessa, keskitaso, n.10minuuttia. Kauniin kullanruskeiksi.

Fiilistelykuvia

 

 

 

Suppilovahverokeitto

Tänään lähdin pitkästä aikaa metsään sienestämään poikaystäväni kanssa. Saaliiksi saimme noin 15 litraa suppilovahveroita...tunnissa. Tämä syksy on ollut ehdottomasti paras suppisvuosi ikinäkään. Pakastimessa on jo monta litraa ja kuivattunakin hieman. Alan myös olla sienikeitto- ja kastikemestari. Sen lisäksi että olen näitä kokkaillut kotona, niin opetuskeittiössä ja työssäoppimassa olen valmistanut varmaankin 100 litraa kastiketta ja keittoa toiset 100. Asiakkailta on tullut sellaista palautetta, että olen ollut melkein kyynel silmässä...ilon kyynel siis. Kokin työssä on upeaa se, että palautteen saa välittömästi (mikäli tarjoilijat sen ehtivät kertoa). Pystyy kehittymään työssään yhdenkin päivän aikana melkoisesti. Niin ja kotona palautteen näkee ja kuulee vielä paremmin, kiitos siitä poikaystävälleni. Tähän mennessä negatiivista palautetta ei ole pahemmin kuulunut, kuin omasta suustani, itsekriittinen kun olen.

Seuraavaksi Suppilovahverokeiton ohje: 4 annosta
1,5 l suppilovahveroita
1 iso sipuli
voita
3-4rkl vehnäjauhoja
9-10dl vettä + 1,5rkl härkä/vasikkafondia
2-3dl ruokakermaa/ kuohukermaa (riippuu kuinka rasvaista ja kermaista haluaa)
1/2 pakettia (vahvaa) koskenlaskijaa
suolaa, valkopippuria, persiljaa
Tarvittaessa Maizenaa lisäsuurustamiseen

1) Varaa kaikki ainekset lieden lähelle
2) Hienonna vain hieman sieniä(älä siis tee aivan pientä silppua), hienonna sipuli taasen hyvin hienoksi.
3) Kuumenna kattila. Lisää sienet kattilaan, vielä tässä vaiheessa ei laiteta voita, vaan sienet "peläytetään" eli haihdutetaan ylimääräisiä nesteitä, joita suppiksissa on paljon.
4) Kun suurin osa nesteistä on haihtunut, lisää voita noin 1rkl. Sitten sekaan sipuli. Kuullota seosta, niin että sipuli pehmenee.
5) Lisää joukkoon vehnäjauhot. Älä ruskista, sekoita jauhot hyvin joukkoon.
6) Lisää sekaan vesi+fondi, kiehauta ja sekoita samalla, jotta jauhot eivät paakkuunnu. Lisää sitten kerma. Kiehuta hiljalleen noin 15min.
7) Nosta kattila pois liedeltä, laske levyn lämpötilaa ja lisää joukkoon koskenlaskija(murenna). Sekoita ja nosta sitten takaisin liedelle, jotta juusto sulaa kunnolla. Ei kuitenkaan kiehuta enää.
8) Tarkista maku, lisää pippuria, persiljaa sekä suolaa. Jos keitto maistuu liian pliisulta, voit lisätä joukkoon vielä soijaa tai fondia.
(Muokkasin alkuperäistä ohjetta sunnuntaina 23.10.11)

Nauti esim. vaalean leivän kera.
Leivästä saat suussasulavaa näin:
1) Leikkaa viipaleita, hiero niiden pintaan oliiviöljyä sekä murskattua valkosipulia. Paista pannulla, niin että leipä saa hieman väriä ja rapsakoituu.Voit myös lisätä leivän päälle esim. oreganoa ja merisuolaa myllystä.

Suklaamannapuuro

Makumatka vuosien taa. Yhtenä päivänä minut valtasi himo tehdä suklaapuuroa. Tätä herkkua olen syönyt viimeksi lapsena. 

Ohje:

1l täysmaitoa

n. 1,5 dl mannaryynejä

n. 1 dl sokeria

2 rkl kaakaojauhetta(ei sokeroitua)

1 tl vaniljasokeria

vajaa 1 tl suolaa

1) Mittaa ainekset valmiiksi. Sekoita muut kuivat aineet keskenään, paitsi mannat.

2) Kuumenna maito kiehuvaksi. Hämmennä jatkuvasti pohjaa myöden, ettei maito pala pohjaan. Maito alkaa kuohua kuumetessaan, tällöin nosta liedeltä ja odota että kuohuminen loppuu. Laita takaisin levylle.

3) Lisää mannat kiehuvaan maitoon ripotellen. Hämmennä hyvin.

4) Lisää muut kuivat aineet ripotellen, hämmennä.

5) Anna kiehua hiljalleen 5-10minuuttia, kunnes puuro sakenee. Tarkista maku ja nauti oman maun mukaan, joko kuumana, kylmänä tai vatkattuna(vrt. vispipuuro).

Herkullista!

Matka kohti unelmaani

Olen tosiaan rakastanut ruuanvalmistusta aivan pienestä lapsesta asti. Kipinän olen saanut varmasti äidiltäni, joka kokkasi lähestulkoon joka päivä. Joka päivä myös söimme yhdessä perheen kanssa: aamiaisen, päivällisen ja iltapalan. Lapsena näitä asioita piti itsestäänselvyyksinä, mutta aikuisiällä olen tajunnut näiden tapojen arvon ja  olenkin jo siirtänyt ne omaan arkeeni poikaystäväni kanssa.

Teini-iässä minulle puhjesi ruoka-aineallergioja...paljon! Jossain vaiheessa olin jo eliminaatiodieetillä ja sain syödä vain makaronia ja jauhelihaa. Pikkuhiljaa ruokavalioon lisättiin uusia ruoka-aineita, jotta nähtäisiin mille kaikella olen allerginen. Sain myös anafylaktisen shokin ruoasta ja sairaalassa vietin tuolloin pari päivää. 

Olen aina ollut allerginen siitepölylle ja joillekin eläimille, ruoka-aine allergiat rajoittivat elämää entisestään. Lisäksi minulle alkoi ilmaantua ihottumia, joiden takia kävin valohoidossakin. Ja aivan kuin nämä eivät riittäisi, niin selkäni oli jatkuvasti hirveän kipeä, eikä kukaan tuntunut tietävän miksi, sairastuin vakavaan masennukseen jo 12-vuotiaana enkä saanut nukuttua. Elämäni oli täynnä sairautta.

Lukion jälkeen hakeuduin opiskelemaan sosionomiksi(vuosi 2005). Opinnot jouduin lopettamaan masennuksen vuoksi. Sitten olin sairaslomalla, työkokeiluissa ja -harjoitteluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä työelämävalmennuksessa. 2008 pääsin opiskelemaan lähihoitajaksi. Opinnot jouduin lopettamaan selkäkipujen vuoksi. 2004 marraskuussa selästäni leikattiin välilevypullistuma ja minulla epäiltiin olevan selkärankareuma. Että näin. Sitten menin jälleen työelämävalmennukseen ja kaikki tuntui vihdoin menevän parempaan päin.

2010 tammikuussa menin, 27-vuotiaana, talouskouluun. Luokkakaverini olivat kaikki alle 20-vuotiaita. Talouskoulu kesti puoli vuotta. Ruoanvalmistuksen opettaja ei meinannut päästää minua ruoanvalmistuskurssilta läpi(opettaja ei "oikein" pitänyt minusta-kaiketi). Tuolloin tajusin lopullisesti että tätä haluan tehdä! Ja tässä olen hyvä (opettajani palautteesta huolimatta)! Onnekseni myös ruoka-allergiani helpottivat. Pystyin jo syömään melkein kaikkea. Jippii!

Kaikki edelliset asiat tapahtuivat Porissa. Kesällä 2010 elämäni muuttui totaalisesti.

Pääsin opiskelemaan Turkuun kokiksi. Edessä oli muutto ja hyppy tuntemattomaan(ja minähän pelkään aivan älyttömästi tälläisiä tuntemattomia uhkia). Läheiseni kuitenkin tukivat minua ja hieman tönäisivätkin eteenpäin.Heinäkuun lopulla asuin sitten jo Turussa. 

Koulu alkoi 10.8.2010. Olen vakavasti harkinnut tämän päivän sekä tulevan valmistumispäiväni tatuoimista ihooni. Jo ensimmäisinä päivinä selvisi että luokka, jolla olin, oli täynnä ihastuttavia ihmisiä. Koulukammoni hälveni muutamassa päivässä. Kun koulua oli kestänyt pari viikkoa menimme opetusravintolaamme harjoittelemaan. Muistan vieläkin kuinka paljon jännitin. Syksyn aikana innostukseni kasvoi kasvamistaan, samoin itsevarmuuteni. Ensimmäisestä näytöstä sain kolmosen ja paljon positiivista palautetta. Sain uusia ystäviä, nautin elämästäni ja aloin vihdoin elää unelmaani. Ainoa asia, joka elämääni varjosti oli jatkuvat selkäkivut,jotka vain pahenivat.

Marraskuussa 2010 pääsin magneettikuvaan ja röntgeniin selästäni. Joulun jälkeen sain tulokset: selkärankareuma-diagnoosi varmistettiin, sain A4-kokoisen paperin, joka oli täynnä kirjoitusta siitä, mitä kaikkea selässäni oli vialla. Kulumaa, rappeumaa, madaltumia, muita tulehduksen aiheuttamia muutoksia..huh! Onnekseni olin tuolloin jo Turussa. Porissa selkääni ei oltu hoidettu millään muulla tavoin kuin leikkauksella ja tulehdus oli jyllännyt 10-vuotta.
Nyt minulla oli erinomainen reumalääkäri ja omalääkäri. Helmikuussa aloitin Humira-lääkityksen. (Humira on biologinen reumalääke, joka salpaa tulehdusreseptorit). Lisäksi maaliskuussa pääsin sopeutumisvalmennuskurssille pariksi viikoksi.

Koulusta jouduin olemaan poissa karkeasti noin 50% kevätlukukaudesta. Tässä kohtaa haluan kiittää opettajaani Jyriä, joka jaksoi uskoa minuun ja kannustaa, kun en enää itse uskonut mahdollisuuksiini. Muutoinkin sain koulusta paljon ymmärrystä ja tukea, päinvastoin kuin Porissa koskaan. Koulussa nähtiin vikojen ja sairauksien sijaan mahdollisuuteni ja kykyni....ja minuun uskottiin aivan oikeasti ensimmäistä kertaa elämässäni! Ja niin sain taistelutahtoni takaisin.
Sain suoritettua kevään työssäoppimisen opetusravintolassamme kevään ja kesän aikana. Näytöstä sain jälleen kolmosen.

2011 kesästä voisikin sitten kirjoittaa vaikkapa kirjan. 4.6 olin ensitreffeillä nykyisen poikaystäväni kanssa. Tapaaminen kesti reilut 6tuntia, toiset treffit koko päivän ja kolmansilla aloimme seurustelemaan. En ole ikinä oikein uskonut että voisi löytää "sen oikean" tai että sellaista olisi ylipäätään olemassa. Nyt uskon. Enkä kyllä olisi voinut kuvitellakaan että yhtä ihania miehiä kuin Henkka, olisi syntynytkään. Olemme nyt asuneet epävirallisesti yhdessä kesäkuusta alkaen. On ihanaa, kun saa tehdä ruokaa rakkaalleen ja syödä yhdessä. Yksin syöminen on aivan pyllystä! Eikä kyllä ihmistä ole muutoinkaan luoto yksineläjäksi. Olen onnekas kun olen löytänyt ihmisen, jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni.

Nykyhetki. On lokakuun 22 päivä, 2011. Työssäoppimisjakso meneillään ja selkä paskana. Aloitin jakson ravintola Kultaisessa Hirvessä. Siellä ehdin olla pari viikkoa ja poks, selkäni sanoi sopimuksen irti. Fysioterapeutilta sain TNS-laitteen(sähköhoitolaite), jonka piti lievittää kipua, mutta olen kai poikkeustapaus. Sain sairaslomaa muutaman päivän. Soitin reumalääkärilleni, joka totesi että kivut johtuvat todennäköisesti rappeumasta, ei reumasta(koska minulla on parhaat mahdolliset reumalääkkeet eikä kipukaavani sovi sairauden kuvaan). Rappeumakivuille ei voi tehdä juurikaan mitään, pitää siis vain oppia elämään kivun kanssa ja sen sallimissa rajoissa. Ja todellakin minun on opittava tunnistamaan rajani ja kunnioittamaan niitä. Töissä vain menen aina sata lasissa, koska rakastan niin sitä hommaa enkä osaa olla jouten.
Nyt olen jälleen suorittamassa työssäoppimista opetusravintolassamme ja toivon todella että selkäni kestäisi.

Tuntuu lohduttomalta että minulla olisi kykyjeni puolesta mahdollisuudet työskennellä melkein missä vain ja edetä tulevalla urallani, mutta fyysiset rajoitteet estävät tämän. Tämän dilemman parissa pitää tehdä töitä vielä paljon. Helpoimmin kaikki sujuu, kunhan vain hyväksyn rajoitteeni ja sairauteni. Ja ennenkaikkea opin elämään niiden kanssa. Toivon todella että pystyn työskentelemään kokkina, kunhan valmistun, vaikka se tarkoittaisi lyhennettyä päivää tai osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä. Kokkina haluan työskennellä nimenoman siksi, että rakastan tätä työtä. Tietysti rahaakin on saatava sen verran että pärjää. Rikastuakseen ei kokiksi kuitenkaan kannata ryhtyä.

Ja jos en tulevaisuudessa pystykään kokkina työskentelemään, niin kokkailen  sitten sitäkin enemmän kotona.

"Elämä on haihtuvia hetkiä, joita tuuli tanssittaa. Vain unelmat säilyvät. Usko niihin."

Hiivaleipää juurella

Heti alkuun on todettava että olen aloittelija, mitä tulee leipien leipomiseen. Nyt kuitenkin innostus on vallannut minut ja keittiöni. Kello on 23.16 perjantai-iltana ja valmistan elämäni ensimmäistä hiivaleipää juurella. Juuren valmistamisen aloitin kyllä jo eilen.
Viime päivinä olen vieraillut ahkerasti leipomissivustoilla ja toivon että jotain lukemastani informaatiosta on myös jäänyt päähäni. Toki netti on uskollinen tukeni myös leipomisen aikana.

Pian uuniin on menossa hiivaleipä vuoassa. Taikinan jätin löysäksi, kuten eri ohjeissa neuvottiin. Pinnan voitelin kevyesti oliiviöljyllä, ripottelin päälle leseitä ja tein saksilla viillot.....
Nyt leipä on uunissa, alatasolla, lämpöä 190. Sormet ristissä seuraavat 20 minuuttia.


Tässä ohje:

Juuri: 1/2 l  vettä
30 g hiivaa
2 rkl siirappia/fariinisokeria
6dl hiivaleipäjauhoja
Taikina:
3 tl suolaa
30 g margariinia/voita/öljyä
n.8 dl hiivaleipäjauhoja Suosittelen juuren tekemistä leipomista edeltävänä päivänä. Liuota hiiva tällöin kylmään nesteeseen. Lisää siirappi tai sokeri ja jauhot. Sekoita hyvin. Sitten vain juuri jääkappiin pöhisemään.

Valmista taikina lisäämällä juuritaikinaan suola, rasva ja vaivaa sekaan jauhoja niin, että taikinasta tulee hyvä leipoa leipiä. Mikäli teet vuokaleipiä, jätä taikina löysähköksi.

Leivo taikinasta heti alustuksen jälkeen 3 isoa hiivaleipää tai laita haluamaasi vuokaan(vuoka vain puolilleen). Kohota leivät kaksinkertaisiksi peitettynä. 

Pistele tai koristele pinta viilloin. Päälle voit ripotella esim. leseitä, pellavansiemeniä tms. Voidella voit myös esim. oliiviöljyllä. Viillot saa tehtyä hyvin joko terävällä veitsellä tai saksilla.

Paista hiivaleipiä 200-asteisen uunin alatasolla 20-25 min kauniin ruskeiksi. Ole tarkkana! Leipä on kypsää kun koputtaessa pohjaa, kuuluu kumiseva ääni. Lisäksi leipä tuntuu kevyeltä kypsänä.  Mikäli tätä ääntä ei kuulu ja leipä painaa saman verran kuin raakana, jatka kypsennystä vielä 5minuuttia. Vuokaleivä tietty pitää kumota ensin vuoasta pois ja mikäli se ei ole kypsä, sen voi laittaa uuniin loppuajaksi ilman vuokaa. 

(Ohje: Myllyn Paras ja oma muunnelma)

Ja tässä olisi valmiit leivät. Vuokaleivän kanssa olin hätähousu. Otin sen liian aikaisin uunista, kun arvelin sen olevan kypsä...no toisin kävi. Mutta pyöreä leipä onnistui oikein hyvin ainakin näin ulkoisesti. Vielä pitää odottaa että leipä jäähtyy hieman, sitten pääsee maistelemaan. 
Leipäkokeiluuni kuuluu myöskin jotain sellaista, mikä on aivan varmasti kiellettyä: Laitoin puolikypsän vuokaleivän takaisin uuniin. Tuokion kuluttua selviää, mikä on leivän kohtalo.


Pyöreää leipää maistettu: Muutoin erinomaista, mutta omaan makuuni liikaa suolaa. Eli 2tl riittää ensi kerralla. Nyt kello onkin jo 0.32 ja aika mennä nukkumaan. Antoisia leipomishetkiä.